Sheep.

Olen niin kuvauksellinen.

Kerranki maltan olla työntämättä kuonoa kameraan kiinni.

Olen niin lutunen, vähän koiramainen. Heti olin hyppäämässä syöttäjää tai aitaa vasten, kun joku tuli aitauksen luokse. Välillä olin karussa ja hankalasti kiinni otettava. Ilman leipää tai kauraa en aitaukseen mennyt takaisin. Tiesin, että aikani karussa ollessa, menee emännällä hermot ja hakee punaisesta tuvasta vähän parempia eväitä kuin ainasia oksia.

Ota jo se kuva, että pääsen tästä pois!

Emännän mukaan olin "oikea" pässi. Porukan vanhin ja yritin opettaa muille miten aitauksesta pääsee parhaiten karkuun. Hyppäsin jopa yli metrin korkuisen portin yli, jos ei muuta pakoreittiä löytynyt. Mutta yhtä kiltisti hyppäsin aitaukseen takaisinkin, kun en viittinyt olla hankala. Loppukesästä annoin jo vähän silittääkin, muuten olin hyvin arka.

Huh, riittäähän tuo.

Late-lammas oli ainoa joka sai nimen. Luonteeltani olin kiltein, kaipaisin hellyyttä ja silittelyä. Sitähän minä kyllä sainkin. Lisäksi osasin kyllä vaatia evästäkin, varsinkin isännältä. Hän jaksoi monta kertaa päivässä meitä ruokkia. Toista se oli emännän kanssa, meni sieltä mistä aita oli matalin. Antoi pensaita tai kauraa. Hyviähän ne toki oli. Harvoin emäntä meitä ruokki, lähinnä kävi meitä vain silittelemässä. Kun minua silitettiin niin minulla alkoi häntä vipattamaan. Söpöä. :)

Ystävävystyimme naapuri koiran kanssa, emme pelänneet yhtään. Olimmehan huomattavasti isompia ja meitä oli kolme.

Lampaat ovat lähteneet, tyhjä aitaus jäi jäljelle. Yöpakkaset saapui lampaiden lähdettyä. Kesä on ohi.